1976 Suomi tuberkuloosi sarja **

Viime vuosisadan lopulle jatkunut KRUUNUMORSIANPERINNE kuului maamme läntiselle alueille. Tavan itäraja oli hieman Pähkinäsaaressa vahvistetun linjan länsipuolella. Jo 1700-luvulla viulu ja sen myötä lännestä levinneet kansantanssit - polskat ja menuetit, myöhemmin katrilli, purpuri, sottiisi ym - syrjäyttivät vanhemman kotoisen musiikkiperinteen häissä ja muissa juhlissa. Merkkikuvat kattavatkin koko perinnealueen. Hääkulkue, seuratanssit ja pitopöytä olivat yleisiä kaikkialla. Morsiamen helykruunu (pahvia, tinapaperia, kiiltokuvia yms) oli itäuusmaalainen tapa, jonka taustana on sekä uskonnollista että aatelistolta saatua ainesta. Kaasolla, morsiamen pukijalla, joka usein oli papin puoliso, oli hallusaan pitäjän morsiamen kruunu ja muut koristeet. Sekä tanssisalin "morsiustaivas" että pitopöydän taustalla nähtävä peili-, kuva- ja köynnöskoristelu edustavat molemmat puolestaan ensi sijaissa pohjalaista perinnettä.