English
Tässä kirjassa esitellään Suomen varhaispostin eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580 – 1870.
Kuriiriposti on varhaisin tunnettu postimuoto: kuriiri kantoi kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle. Varhaisin tunnettu keräilijöiden hallussa oleva suomalainen kuriirikirje on 1550-luvulta, ja kaikki kirjeemme ennen vuotta 1638 ovat kuriiripostia. Myöhemmin kuriiripostin alalajeja olivat lukkariposti, muu kirkollinen kuriiriposti, sotilaskuriiriposti sekä kapteeniposti, jonka kuriirina toimi laivan kapteeni.
Suomen ensimmäinen postimerkkijulkaisu on vuodelta 1856, mutta postia kannettiin jo paljon tätä ennen. Suomen yleinen posti, eli nykyisen postilaitoksemme edeltäjä, perustettiin vuonna 1638 Pietari Brahen organisoimana. Kuka tahansa saattoi lähettää kirjeen yleisen postin välityksellä, kunhan maksoi postimaksun. Ruotsin vallan aikaan kaikki postinohjauksen merkinnät tehtiin musteella, sillä varhaisimmat kyrilliset postileimat otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan ajan alkuvuosina.
Kruunuposti oli yleistä postia täydentävä ja hallintoa palveleva postijärjestelmä, joka toimi lähinnä maaseudulla. Se toimitti kruununkirjeiden kantoa sisältäen kruunun lähettämiä ilmoituksia (kirkkokuulutuksia) sekä nimismiesten, voutien ja muiden kruunun virkamiesten virkakirjeitä. Varhaisimmat säilyneet kruunupostin kirjeet ovat 1680-luvulta. Järjestelmä lopetettiin 1880-luvulla, kun sen viimeiset postilinjat siirrettiin yleiselle postille. Niin kutsutut meanderkirjeet ja valtaosa sulkakirjeistä ovat kruununpostia.
Postihistorian ohella kirja käsittelee esimerkiksi vanhan paperi vesileimoja ja vanhoja käsialoja.
Tässä kirjassa esitellään Suomen varhaispostin eri tyypit ja niillä esiintyvät mustemerkinnät. Yli sadan kuvan avulla esitellään aikakautensa elämästä kertovia kirjeitä vuosilta 1580 – 1870.
Kuriiriposti on varhaisin tunnettu postimuoto: kuriiri kantoi kirjeen lähettäjältä vastaanottajalle. Varhaisin tunnettu keräilijöiden hallussa oleva suomalainen kuriirikirje on 1550-luvulta, ja kaikki kirjeemme ennen vuotta 1638 ovat kuriiripostia. Myöhemmin kuriiripostin alalajeja olivat lukkariposti, muu kirkollinen kuriiriposti, sotilaskuriiriposti sekä kapteeniposti, jonka kuriirina toimi laivan kapteeni.
Suomen ensimmäinen postimerkkijulkaisu on vuodelta 1856, mutta postia kannettiin jo paljon tätä ennen. Suomen yleinen posti, eli nykyisen postilaitoksemme edeltäjä, perustettiin vuonna 1638 Pietari Brahen organisoimana. Kuka tahansa saattoi lähettää kirjeen yleisen postin välityksellä, kunhan maksoi postimaksun. Ruotsin vallan aikaan kaikki postinohjauksen merkinnät tehtiin musteella, sillä varhaisimmat kyrilliset postileimat otettiin käyttöön vasta Venäjän vallan ajan alkuvuosina.
Kruunuposti oli yleistä postia täydentävä ja hallintoa palveleva postijärjestelmä, joka toimi lähinnä maaseudulla. Se toimitti kruununkirjeiden kantoa sisältäen kruunun lähettämiä ilmoituksia (kirkkokuulutuksia) sekä nimismiesten, voutien ja muiden kruunun virkamiesten virkakirjeitä. Varhaisimmat säilyneet kruunupostin kirjeet ovat 1680-luvulta. Järjestelmä lopetettiin 1880-luvulla, kun sen viimeiset postilinjat siirrettiin yleiselle postille. Niin kutsutut meanderkirjeet ja valtaosa sulkakirjeistä ovat kruununpostia.
Postihistorian ohella kirja käsittelee esimerkiksi vanhan paperi vesileimoja ja vanhoja käsialoja.
Suomi
